Puulavesi

Mikkelin Kalamiehet ry omistaa saaren Puulavedellä.

Puulavesi (Puula) sijaitsee Etelä-Savossa Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin alueilla sekä Keski-Suomen maakuntaan kuuluva Joutsan alueella.

Puulan pinta-ala on 330 km² ja se on Suomen 13. suurin järvi.

Puula on muodoltaan laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järviketju. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin maakunnan luontokohteisiin. Sen rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimainen. Alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas. Puula on valittu Etelä-Savon maakuntajärveksi vuonna 2011.

Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksisia ja väriltään vain hieman ruskeahkoa. Happitilanne on järvessä hyvä. Seurantatiedon mukaan suurin osa järvestä on rehevyystasoltaan lähinnä karu. Virkistyskäyttö-luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen.

Puulan kalastusalueen vesistöihin kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Puulassa esiintyvät ainakin 22 kalalajia: ankerias, hauki, kivennuoliainen, made, kivisimppu, ahvenkalat, lohikalat ja särkikalat. Ahvenkaloihin kuuluvat ahven, kuha ja kiiski. Särkikaloihin kuuluvat särki, säyne, lahna, mutu ja salakka. Lohikaloihin kuuluvat järvilohi, taimen, kirjolohi, muikku, siika, peledsiika, nieriä, harjus ja kuore.

Puulaveteen istutetaan vuosittain kuhaa, järvilohta, rasvaeväleikattua järvitaimenta, järviharjusta ja järvisiikaa.

Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella Puulan tärkein kalalaji ja tästä syystä täällä taimen sekä järvilohi kasvavat nopeasti.

Osalle seuramme jäsenistä juuri Puulan muikku on yksi tärkeimmistä syistä tulla tänne verkonlaskuun. Ja muikkua tulee!

Reposaaren ympäriltä löytyy lukuisia ottipaikkoja muikkuverkoille!

Runsaslukuisen kalalajiensa lisäksi Puulavesi tunnetaan linnustostaan. Tässä esimerkki lintulajeista, joihin matkalija voi reissullaan törmätä: ampuhaukka, kuikka, kaakkuri, mehiläishaukka, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, vesipääsky, pikkusieppo, pikkulepinkäinen, nuolihaukka, tuulihaukka, kuhankeittäjä.

Reposaaren ympäröimiltä asuttamattomilta saarilta eränkävijä saattaa saada syksyisin koppaansa koppakaupalla kanttarelleja.

Sientä pääsee poimimaan toisinaan myös itse saaresta!

Mikäli marjanpoiminta innostaa, niin paljastettakoon, että mustikkaa näistä saarista löytää ämpärikaupalla!

Pääset marjaan ihan Reposaaren kupeesta!

Mikkelin Kalamiehet ry:llä on siis tarjota jäsenilleen kappale kauneinta luonto-Suomea.

[Puulavettä koskevan tekstin lähde: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Puula_(14.923.1.001)]

Web design by Jukka Avelin